Wohlsin luontopolku


Tervetuloa Wohlsin luontopolulle!

Polku kulkee vaihtelevan maaston ja eri luontotyyppien läpi ja osa lehdosta on luonnonsuojelualuetta. Luontopolulla voit tutustua Suomen etelärannikon tammialueen lehtomaiseen kasvillisuuteen – vanhimmat tammemme ovat lähes 300-vuotiaita! Tammialueella on sekä pohjoisten havumetsien että keskieurooppalaisten lehtimetsien piirteitä. Jääkauden lämpimän jakson loppuvaiheessa Suomessa oli samanlainen ilmasto kuin Tanskassa nykyään. Silloin Suomessa kasvoi paljon jaloja lehtipuita tammea ja lehmusta. Wohlsin jalopuuvaltaiset puutarhat ovat peruja tältä lämpimältä ajanjaksolta.

Tilan puiston ikiaikaiset tammet ja lehmukset on todennäköisesti tuotu taimina lähimetsistä, minkä ansiosta ne menestyvät suomalaisissa olosuhteissa. Tammi- ja lehmusvoittoinen metsä tarjoaa elinympäristön monille vaativille lehtokasveille, hyönteisille ja kääpäsienille. Vanhat ontot puut ja ryteiköt ovat arvokkaita myös linnuille.

Aikaisemmin alue oli tilan karjan hakamaata. Kasvillisuutta tutkimalla voi edelleen löytää jälkiä karjasta. Kielot (Convallaria majalis) ovat myrkyllisiä ja jäävät siksi jäljelle vanhoihin hakamaihin. Sinivuokko (Hepatica nobilis) edellyttää varjoa ja katoaa avoimilla hakamailla. Se ei ole vielä ehtinyt palata alueelle.

Luontopolku

Polku on 500 metriä pitkä ja merkitty punaisella. Tarjolla on myös vaihtoehtoinen reitti, joka on merkitty sinisellä ja joka on 400 metriä pitkä.

Huomaa, että tiellä on kallistuvia puita ja muita esteitä – polkua käytetään omalla vastuulla. Kohtele herkkää luontoa varoen ja pysy polulla. Ja muistathan ottaa mahdolliset roskat mukaasi kotiin.

Wohlsin tilan puistometsä
Kuva: Heikki Kiuru
Kuva: Heikki Kiuru

Wohlsin tilan puistometsä suojeltiin vuonna 1975 sen arvokkaiden jalopuiden, pähkinäpensaslehtojen ja maisemakokonaisuuden vuoksi. Wohlsin tila sijaitsee Natura 2000 ‑alueella, jolla on paljon rauhoitettuja, erityisen arvokkaita lehtoja. Näissä esiintyy pääasiassa tammia ja pähkinäpensaita. Lehdot ovat Uudenmaan suurimmat ja koko Suomen itäisimmät. Suurin osa kunnan muista lehtoalueista on aikojen saatossa kadonnut peltojen raivauksen seurauksena.

Tammi ei ole lehtopuu, kuten yleisesti uskotaan, vaan hakamaiden ja vuoristoalueiden puu, joka kestää kuivuutta. Tammien varjossa muodostuu multaa, minkä ansiosta lehto alkaa muodostua ja muita lehtipuita kasvaa. Kun hakamaa kasvaa umpeen nopeakasvuisten puulajien lisääntyessä, leveälatvuksiset lehtipuut häviävät kilpailun elintilasta ja kuolevat ennenaikaisesti auringonvalon puutteen vuoksi. Wohlsin tilan tammien säilyttäminen edellyttää lähimpien kilpailevien lehtipuiden raivaamista. Tämä tehdään jaksoittain muutaman vuoden välein.

Vanhat tammet ovat arvokkaita luonnolle. Niiden kolot tarjoavat hyviä pesäpaikkoja linnuille, lepakoille ja eri hyönteisille. Ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö useille uhanalaisille hyönteis-, kotilo-, sieni- ja jäkälälajeille. Luonnonsuojelun kannalta on erittäin tärkeätä, että nämä biotoopit säilyttävät ominaispiirteensä.